Turun linna

Turussa käydessämme vierailimme vihdoin myös Turun linnassa.

Se oli WOW! Se oli Wau!

Se oli syviä huokailuja.

Mitä ihminen voisikaan muuta toivoa kuin keskiaikaa ja renesanssia?

Linnan sisäpiha on niin kaunis ja harmoninen.

Valtava vastakohta nykyajan moninaisuudelle.

Eri suuntiin ja tasoille haaraantuvat käytävät ja raput toivat jännityksen tuntua linnaan.

Seinään päätyvät raput muistuttivat moniosaisesta rakennusprojektista.

 

 



Voimme huomioida suuren viehtymykseni ikkunasyvennöksiin ja paksuihin jykeviin kiviseiniin.

Eri kokoiset ikkunat viehättävät myös suuresti.

Nykyrakentamisessa ei juuri vastaavaa näe.

Tarkoittaako se sitten sitä ettei juurikaan muut kyseisiä viehtymyksen kohteita kanssani jaa?

 

 



 

 

 

 

Kävipä siinä niinkin huokailujen ja ihasteluiden lomassa haaveillessa....

Että herra rakentaja avasi suunsa ja lausui ikimuistoiset sanat!

Voidaan me niistä paaleista tehdä torni meidän pihaan!!!

No olenhan minä siitä tornista puhunut ja pohjapiirroksenkin piirtänyt.

 Silti olen ymmärtänyt kaikkien joille tästä tornista maininnut pitävän minua jonkinsorttisena pösilönä.

Osakseni olen saanut hyväntahtoisia hymähdöksiä ,ja ihmetyksiä että torni nyt sitten?

 

Kunhan nykyisistä projekteista kunnialla selvitään niin näkyvissä on uutta ja innostavaa.

Eikä se mitään että kestää. Rakennettiinhan Turun linnaakin useampi sata vuotta.

Edelleen vannon rauhallisen ja punnitsevan rakentamisen nimiin. 

Kysehän on useammin loppuiän kodista.

 

-Hanna-