Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Joulu

Kuva
Joulu on tullut. Tullut myös kotiin. Syksy on ollut raskas ja kaiken sen alhon keskellekin joulu tuo pysähtymisen ja rauhan tunnelmansa. Pikkuhiljaa huolimatta epäilyksestä on myös joulumieli ja jouluun valmistautuminen ovat  tapahtuneet kuin varkain.  Vuosien varmuudella ja tottumuksella. Samat luotto tunnelman tuojat valot ja kristallit.  Tärkeimpänä rakkaat ihmiset ympärillä. Lasten itse tehtyjen ja siten kaikista tärkeimpien joulukoristeiden estraadi on ruokailutilan pikku pöytäkuusen äärellä. 11v sankarimme suunnitteli suuntaavansa pihalle vakoilemaan pukin saapumista. Katsomaan millaisella autolla pihaan pukki karauttaa pihaan. Muistuttelin pojalle että sen verran satua jouluun kuuluu että meidän pukki saapuu reellä Korvatunturilta. Vastaus oli -"no jaha".  Näille lapsillehan on jo pienestä pitäen kerrottu joulupukin olevan se kiva satu ja tunnelman tuoja. Tonttuja ovat ne läheiset joille lapset ovat tärkeitä ja rakkaita.  Meillä on myös ollut ilo

Huvila ja koti

Kuva
Virtain vesistön äärellä sijaitsee tämä rakennusliike Sarkoan pitkästä puutavarasta rakentama omakotitalo tasoinen huvila.  Tämäkin kohde on toteutettu tontin muokkauksesta lähtien Sarkoan toimesta. Asiakkaan suunnitelmin ja valikoimin materiaalein. Kuvat ovat aitoa ja autenttista työmaapuhelin kamera laatua. Kun yksi urakoitsija hoitaa koko työmaan ei vastuun pallotteluille jää sijaa. Työvaihe työvaiheelta toteutuu tietäen edellisen ja tulevan työvaiheen vaikuttavuuden omaan työskentelyyn.  Samaan aikaan toisaalla rakentuu asiakasperheen tuleva koti Seinäjoen seudulla. Sielläkin päästään piahkoin pintamateriaalien työvaiheeseen. Sehän on se lopullinen silaus ja kiinnostavin työvaihe. Tässä kohteessa onkin ollut mukana myös ammattilainen auttamassa sisustusratkaisujen synnyssä. Herra rakentaja pääseekin toteuttamaan niin mikrosementtipintaa kuin varmasti muutakin mielenkiintoista ja kestävää sisustusratkaisua. Oletko sinä suunnittelemass

Virallisesti valmis

Kuva
Nyt talo todettiin valmiiksi virallisestikin. Se fiilis kun kodin seinät kertovat perheen kasvun tarinaa. Joka nurkka ja pinta on myös yhdessä eletty hetki. Helppo on ollut aikanaan rouvan tarttua telaan maalaten kodin seinät ja vahaten lankkulattiat. Herra rakentaja kun on vakaalla otteella koko muun toteutuksen hoitanut pikku apulaisineen. Vuosien mittaan on runsatutta tullut toisaalle, ja jostakin on värejä riisuttu pelkistetympään suuntaan. Harkinnalle ja joka hankinnalle on annettu aikaa muotoutua ensin mieliin. Tässä se meidän DIY koti on vihdoin valmiina alakerta kierroksena. Tämän etapin saavutettuamme pääsimme vihdoin myös uuden äärelle. 17m2 minitupa jota olemme jo keväästä saakka hahmotelleet sai oman hetkensä. Tunnissa piirtyivät lopulliset päätökset niin tyylillisesti, rakennusteknisesti kuin materiaalienkin osalta. Erilaisiin käyttötarkoituksiin on nyt muutama variaatio paperilla. -Hanna-

Keittiön päivitys

Kuva
Kuluneen kuuden vuoden aikana on keittiössämme tapahtunut pieniä muutoksia. Huomattavin muutos ihan lähiaikoina yhtäkkisenä kyllästymisenä jonkinmoisen rakennusaikaisen aivosumun aikana valittuihin spotteihin. Tapahtumakulku kävi seuraavasti: Viesti herra rakentajalle että nyt jatkuu remppahommat kotiin tultuakin.  Tiukka aikataulu sillä 2 päivän kuluttua blogitapaamisella olisi oltava uudistettu keittiötila. → Suunta kohden paikallista   KVS oy:tä    →  Pieni briiffi siitä mitä ollaan tekemässä ja mitä tuotteita tarvitaan  →  Ja ei kun tuotekokonaisuus matkassa kotia kohden.  Loppuhan olisikin sitten herra rakentajan iltapuuhaa. Ehkä kuvaavin huomio valaistuksen vaihdon jälkeen spoteista led nauhaksi tuli neiti kolmosluokkalaiselta. Hän nimittäin katsahti keittiön seinää ja kysyi -"Onko meillä aina ollut tuollaiset laatat seinässä" No onhan meillä, mutta himmeä valaistus ja  rouhea laastiseinä vetävät huomion (valonkin) itseensä. Vuosien mittaan

Intohimona koti

Kuva
Intohimona koti.  Ja se on sitä kaikkineen lauseen joka tarkoituksessa. Tämä talo hengittää ja suorastaan huutaa elämää. Siitä pitää huolen tässä hetkessä kymmenpäinen perhekotimme kotijoukkue. Pientä ja suurempaa kenkää, takkia, pipoa ja leluja. Eteinen ehtii sen lyhyen hetken siivouksen jälkeen näyttää kuvan mukaiselta. Onpa kuvaan silti jäänyt punainen pipo seinäkellon päälle killittämään. Me harjoittelemme arkea. Opettelemme luottamaan. Toisinaan hillitysti toisinaan taas täyttä raikua. Tämä koti ja pihamaa antaa puitteet toiminnalle. Kivi kiveltä, ja joka nurkka oman suunnittelun tuloksena rakentunut koti. Opettelemme kuulemaan toinen toistamme arjen keskellä. Rakennamme rutiineja arkeen, ja jatkuvuutta elämään. Tietämättä tulevasta valamme varmuutta huomisesta. Toistamme päivä päivältä, viikko viikolta, juhlapäivä juhlapäivältä tuttuja turvallisia ruutiineja, joita jokainen jo osaa odottaa. Turvaamme vakaaseen ja vankkumattomaan ar

Grillibileet

Kuva
Kokoonnuimme SObloggareiden voimin illanviettoon männä viikolla. Paikkana kotimme, ja tarkoituksenamme kokoontua yhteisen kokkailun päätteeksi grilliherkkujen äärelle Mika Voita ja suolaa blogin takaa lupautui johtamaan tätä vakaan päämäärän tapahtumaa. Tässä kuvasarjassa ollaankin jo päästy tekemisen meininkiin, ja niin valmistuvat Coleslaw salaatti kuin myös bataattiranut. Kuohuviinin kaadosta puhumattakaan. Mika opasti meidät Colamarinadin valmistamisen, sekä ribsien grillailun saloihin Marinadista tuli kyllä itselle ehdoton hitti tuleviin grillailuihin.  Jollet ole vielä tutustunut niin vahva suositus! Tässä pröystäilemätön, mutta niin maistuva menu valmiina. Pientä haastetta menun suhteen toi kun itsepintaisesti halusin valmistaa wengetteä. Googlailin ja ihmettelin miten ihan varmasti se meni noin muttei edes googlekaan tunnista. Nooh kastiketta ja paikkaa missä sit ihanuutta olin saanut maistaa kuvailtuani selvisi että kyseessä on vinegretti. Vadelma vi

Työleiriksi

Kuva
Kun lempeästi kannustaa Toukokuussa. Hieman vaativammin Kesäkuussa. Heinäkuussa jo puuskahtaen kesän pian loppuvan. Kaartaa se traktori lavetteineen meidänkin pihaan, ja kaivinkone saadaan vihdoin kotiin! Herra rakentajan + koneurakoitsijan, sekä rouva omassa taloudessa on aina tapahduttava dialogi on toisinaan kipinöivää. Täytyy myös todeta että onpa sitä taas saatu tehtyäkin. Kotipihan lemmikeiksihän valikoituivat ankat. Ankkojen tarpeisiin nimittäin kävisi pienempikin vesiaihe sekä alue. Kuitenkin jokusen viikkoa muovisessa paljussa räpiköiviä ankkoja katseltuamme päätimme räpyläjalkojen ehdottomasti tarvitsevan pienen lammen. Se työ on vielä vaiheessa, mutta paljon on tehtykin. Samalla istuteltiin villiviiniä niin suurin odotuksin ympäri talon julkisivua. Kaadettiin muutama kuusi rakentuvan lammen liepeiltä sekä päädyttiin lopultakin savi- olkipaalivajan suhteen huopakattoon. Lampi työmaa on nyt seisahduksissa. Päästäkseen jälleen käyntiin projekti tarvitsee päätöksen

Ankkava

Kuva
Saanen esitellä! Tässä ovat pihamme ihastuttavat uudet asukit. Hilda ja Theodor. Tuttavallisemmin ja pohjalaisittain Teutori. Tämän pian kahden viikon yhteiselon perusteella voimme todeta ankkojen olevan mitä parhaimpia lemmikkejä. Ensi alkuun Hilda(valkoinen) oli se uteliaampi yksilö, mutta nyt Teutori kutsuu vaativalla äänellään ja tepastelee aitauksen portilla aina liikettä huomatessaan. Tähän mennessä tämä siipitilallisen elo on siis sujunut sutjakkaan. Agrimarketista on osattu amatöörillekin lyödä oikeat rehut tiskiin. Viljaa saadaan ravinnoksi, ja olkia on. Maaseutuviranomainen otti ilmoituksen vastaan ja ystävällisesti vielä kirjoitti puolestani siipikarja pitopaikka ilmoituksen. Selvitti myös poiketen Eviran nettisivujen tiedosta että  ainakin tässä kylässä terveystarkastajalle täytyy ilmoittaa siivellisistä kaava-alueella asuessa sitten kun parvi ylittää 10 määrän. Ja se fiilis! Miten hyvän mielen juttu onkaan katsella kun toinen tyytyväisenä pupertaa tuomiasi