Rappio

Isäni  synnyinkodin 1700 luvulla rakennettu aitta
on viime vuosikymmenet palvellut kaupungin alaisuudessa
 erilaisten asumisyksiköiden asukkaiden varastona.
Aitta on saanut luhistua rauhassa.
Sillä tämä palanen kaupunkimme historiaa
on jäävä uusien suurten suunnitelmien alle.
Toivottavasti aittavanhus armahdetaan jo pian.
Näky kun on niin surkea.






Kesätyöläisten huoneissa on ollut kukkainen paperitapetti seinillä.
Nyt seinät ovat paljaat.






Navetan puolen tiloja.




Tämä lapsukainen ja leijona olivat saaneet kunnian jäädä vartioimaan vajaa.
Varsin vaikuttava pari.




Kaiken tämän keskellä kuljeskeli  kissu sydänpylly.


Sydänpyllyä taisi odottaa maittava ateria portaiden yläpäässä.
Käydessäini kurkkaamassa ylös oli siellä pemistettynä höyheniä ympäriinsä.
Ylisen perältä kuului  lintumaisia ääniä. 




Todella vanhan rakennuksen rappiossa on jotakin lohdullisuutta.
Lempeää luovuttamista.
Uuden alkua.
Pihapiirin sepän paja jatkaa jo pitkään jatkunutta eloaan museoalueen
hyvin hoidettuna monet katseet kohtaavana rakennuksena.

ps. Navetan toisessa päässä on vielä toimintaa joten sydänpyllystäkään
 ei tässä kohdin tarvitse olla huolissaan

-Hanna-

Kommentit

  1. Sydänpylly :)

    On näissä hylätyissä rakennuksia aina vain se jokin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydänpylly kyllä oli reissun hellyttävä yllätys! Meidän koiralla on sydänkuvio päässä. Tällä kaunokaisella sydän oli pyllyllä :)

      Poista
  2. mä olen aivan hulluna vanhoihin taloihin ja kaikkiin rakennuksiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle iskee ääretön halu päästä aistimaan sisätilojen tunnelmaa aina autiotalon ohi kulkiessa.

      Poista
  3. Suloinen Sydänpylly♥
    Vanhat rakennukset ovat vaan niin kauniita...vaikka olisivat vähän rappiollakin..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Rappio tuo niihin vielä pienen säväyksen jännittävyyttä ja salaperäisyyttä.

      Poista
  4. Isäsi synnyinkodin aitta on kuluneisuudessaan äärettömän kaunis. Tosin, olet nähnyt sen paremmassa kunnossa ja siksi ajatuksesi ajan ja ihmisten välinpitämättömyyden tuottamasta rakennuksen vaivihkaisesta murtumisesta on surullista katsottavaa. Se, joka ei ole aikaisemmin rakennukseen tutustunut, näkee kulunutta ja pian katoavaa historiaa, kuvittelee tarinaa sen ympärille. Surullisen kauniita kuvia.

    Kissa sydänpyllyläinen sai sydämeni hetkeksi hypähtämään. Olet saanut suorastaan mestarillisen kuvasarjan taiottua kamerallasi. Tikapuita ylös kiipeävän kissan kuvaaminen on harvinaista herkkua eikä moisia kuvia näe kovinkaan usein. Kissat ovat varsin mielenkiintoisia ja upeita tapauksia...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa 13v tyttäreni nappaili kuvat kyseiselä reissulla. Hän on hyvin iloissaan ja otettu kommentistasi.
      Vanhat rakennukset todella vetävät puoleensa niiden ympärille kuviteltavan tarinan takia. Mitä kaikkea rakennus on nähnyt , millaista elämää sen seinien sisäpuolella on eletty?

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olkipaalivaja

Uima-altaan rakentaminen

Minitalo