Nivoutunutta historiaa

 
 
Tämän aurinkoisen hieman jo syksyä enteilevän päivän vietimme
historiallisissa merkeissä
Östermyra päivillä.
Östermyra päivät ovat muodostuneet
 perheellemme jokavuotiseksi perinteeksi.
Vuosi vuodelta tapahtuma on laajentanut tarjontaansa.
 
 
Talomme suunnitteluvaiheessa arkkitehtimme kävi tutustumassa Törnävän kartanoon, ja sen pihapiirin rakennuksiin.

 
Tänä vuonna tarjolla oli kivinavetan ruohokentällä
neljä pajaa joissa huovutettiin, maalattiin kiviä joeksi, tehtiin paperiveneitä,
 ja valmistettiin tuohilippejä.
Jokaisessa pajassa oli museoajan henkeen pukeutuneet
 ohjaajat avustamassa, ja ohjaamassa
innokkaita askartelijoita.
 
 
Museoalueella on paljon katseltavaa ja nähtävää.
Kivinavetan perusnäyttelyssä
Mihinä me ollahaan?
 Esitellään Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan
historiaa ja nykyisyyttä kymmenen
aihekokonaisuuden avulla.
 
 
Ensimmäisen nurkan takana on palanen sukumme historiaa
nivoutuneena Seinäjoen historiaan.
 
 
Juuret syvällä Seinäjoen maaperässä koen ylpeyttä.
On hienoa tietää sukunsa historia.
Kuka on, ja miksi juuri täällä.
Olla osa jatkumoa.
Yhtälailla kannan sydämessäni tarinaa
 Lahdenpohjasta, ja Jaakkimasta
Karjalan tyttölöit, ja poikii
olleista jo edesmenneistä isovanhemmistani.
 
 
 
Liinamaan pihapiirissä kiersimme itse talon
  aitan ,savutuvan, ja muut pihan rakennukset.
 
 
 
Sepän paja on siirretty isovanhempieni tilalta
 museoalueelle kauan kauan sitten.


 
Päivän ahaa elämys liittyi tervahaudan vierellä
 sijaitsevaan  pikkuruiseen mökkiin.
 Kömmeliin.
 
 
Syystä tai toisesta emme useista
vierailukerroistamme olleet mökille aikaisemmin löytäneet.
Herra rakentaja lausui ihan itse ilman minkäänlaista johdattelua sanat:
-"Me voitais tehdä tommonen meidän pihaan".
Mökki on toiminut tervanpolttajan majapaikkana,
 mutta käytännössähän mökki on maasauna.
Pienen pieni maasauna on siis pihaprojekti 2015.
 
Museoalue, maalaisapteekki, käsityöläisverstaat, pehtoorintupa,
meijerin geonäyttely ,kartanonäytelmä, ja työpajat 
ovat vielä Sunnuntaina 17.8 kaikkien koettavissa klo 11-17.
 
 
Historian siipien havinoinnin keskellä
olemme tänään viettäneet yhdettätoista hääpäiväämme.
Ja hupsista jälleen rakennushaaveiden keskellä.
 
-Hanna-


Kommentit

  1. Tuollaiset perinnetapahtumat ovat mukavia. Muistelen jostain lukeneeni, että osa sivistystä on tietää omat isoisovanhempansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein mukavia. Ja kun lapsille vielä on järjestetty ohjelmaa on koko poppoon viihtyminen taattu. Tapahtumia joissa on joka ikäluokalle jotakin kaipailisin enemmänkin järjestettäviksi.

      Poista
  2. Sukututkimuksia lukiessa tulee kyllä väistämättä sekin seikka eteen että miten hyvin ne asiat meillä nyt onkaan. Vielä muutama sukupolvi sitten lapsikuolleisuus oli arkipäivää.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uima-altaan rakentaminen

Rataskadun kotieläinhaka

Talo Nixi