Elokuun päivät

Ovat todella hellineet säiden puolesta.

Mansikat, mustikat ja vadelmat

on kerätty talteen.



Puutarhan marjasato

onkin viimeisiä pihamme väriläiskiä.

Siellä täällä joku sitkeä päivänkakara rypäs

 vielä kukkii.

Pihamme on suurimmalta

osin luonnontilaista

vanhaa metsää.

Puusto on suojattu ihan kaavamerkinnälläkin.



 

Eikä kyllä tulisi mieleenkään rikkoa tätä

sadunomaista lähimaastoa

rakentamalla pihanurmea istutettuine pensaineen.

 

Ei rakennettu tänä kesänä kömmeliä.

Onneksi poika kavereineen

piti huolen vasaran paukkeesta.

Olkipaalivajan viereen kohosi

lasten Mini hotelli.

Työtä on tehty väsymättä pitkiä päiviä.

Suunnitelmia yrittäjyydelle on hiottu

erilaisissa kokoontumisissa poikain kesken.

Kassa on perustettu osakkaiden

 omalla pienellä panostuksella ja

suunnitelmissa onkin

Minihotellin juhlat. 

 

 

Hotellin laajentumispaineet ovat valtavat.

Hieman on nuoria miehiä ohjattu

 kohtuuteen ja toppuuteltu alati laajentuvien terassien

sekä muiden lisätilojen suhteen.

 

 

Näiden kymmenmetristen mäntyjen ja kuusten

 katveessa on hyvä toteuttaa haaveitaan

niin nuoremman kuin vanhemmankin sukupolven.

 

Ikuisuusprojektiksi muuttuneen talonrappauksenkin

 suhteen kuuluu hyvää.

Pikkuhiljaa myös tupa/autokatos rakennus saa koristeensa.

Sitten koittaakin itse rappaus, ja maalaus operaatio.

 



 

Päivät ovat täyttyneet arjen askareista.

Lasten koulutyö on alkanut.

Rouva äiti on täysin solahtanut uuteen osaansa.

Kotoa on löytynyt työtä tehtäväksi.

Lapset lähipiireineen tulleet tutuiksi.

Aikaa suunnitella on myös löytynyt.

Vuodet ovat opettaneet tätä

malttamatonta mieltä.

Vielä se Mimosan tupakin pihaan kohoaa.

 

-Hanna-