VILLA BOHEMIAN

Kun lempeästi kannustaa Toukokuussa. Hieman vaativammin Kesäkuussa. Heinäkuussa jo puuskahtaen kesän pian loppuvan. Kaartaa se traktori lavetteineen meidänkin pihaan, ja kaivinkone saadaan vihdoin kotiin! Herra rakentajan + koneurakoitsijan, sekä rouva omassa taloudessa on aina tapahduttava dialogi on toisinaan kipinöivää. Täytyy myös todeta että onpa sitä taas saatu tehtyäkin. Kotipihan lemmikeiksihän valikoituivat ankat. Ankkojen tarpeisiin nimittäin kävisi pienempikin vesiaihe sekä alue. Kuitenkin jokusen viikkoa muovisessa paljussa räpiköiviä ankkoja katseltuamme päätimme räpyläjalkojen ehdottomasti tarvitsevan pienen lammen. Se työ on vielä vaiheessa, mutta paljon on tehtykin. Samalla istuteltiin villiviiniä niin suurin odotuksin ympäri talon julkisivua. Kaadettiin muutama kuusi rakentuvan lammen liepeiltä sekä päädyttiin lopultakin savi- olkipaalivajan suhteen huopakattoon. Lampi työmaa on nyt seisahduksissa. Päästäkseen jälleen käyntiin projekti tarvitsee päätöksen

Saanen esitellä! Tässä ovat pihamme ihastuttavat uudet asukit. Hilda ja Theodor. Tuttavallisemmin ja pohjalaisittain Teutori. Tämän pian kahden viikon yhteiselon perusteella voimme todeta ankkojen olevan mitä parhaimpia lemmikkejä. Ensi alkuun Hilda(valkoinen) oli se uteliaampi yksilö, mutta nyt Teutori kutsuu vaativalla äänellään ja tepastelee aitauksen portilla aina liikettä huomatessaan. Tähän mennessä tämä siipitilallisen elo on siis sujunut sutjakkaan. Agrimarketista on osattu amatöörillekin lyödä oikeat rehut tiskiin. Viljaa saadaan ravinnoksi, ja olkia on. Maaseutuviranomainen otti ilmoituksen vastaan ja ystävällisesti vielä kirjoitti puolestani siipikarja pitopaikka ilmoituksen. Selvitti myös poiketen Eviran nettisivujen tiedosta että  ainakin tässä kylässä terveystarkastajalle täytyy ilmoittaa siivellisistä kaava-alueella asuessa sitten kun parvi ylittää 10 määrän. Ja se fiilis! Miten hyvän mielen juttu onkaan katsella kun toinen tyytyväisenä pupertaa tuomiasi